Minun kehoni

Minun kehoni ei halua enää olla ajatteluni ystävä, se ei enää usko ideoihini, itse asiassa se halveksii minua. Kehoni vastustaa nykyään kaikenlaista ruumiillista työtä. Mieleni rakentaa, korjaa, nai. Lihani, ennen niin heikko, istuu paikallaan ja vaatii olutta ja leipää. Naiseni pettyy, i hope not, vai onko parempi pettyä itse, kuin aiheuttaa toiselle tyhjästä turhia unelmia. Minun ruumiini on alkanut halveksimaan kuolemaa. Se heittäytyy vaarallisina pidettyihin tilanteisiin, onnettomina sattumina pidettyihin onnettomuuksiin, nukahtelemisiin väärissä paikoissa kuten, liikenteessä, rakastellessa tai halkoja hakatessa. Ja ajatukseni ovat karanneet jo kauas tulevaisuuteen, haaveilemaan tekemättömistä töistä, helposta elämästä, vastuuttomasta vastuusta, huolimattomista naisista ja rakkaudesta.

Mieleni lyö tyhjää, kuin juuttuva traktori liian ison kuorman alla, ajatus ei jaksa raahata ruhoani turhuuksista toisiin. Kun minun mieleni hamuaa kosketusta, kehostani häviää tunto. Tuntisinko sinua enää, riittäisikö minulla älyä, tekisinkö itselleni palveluksen, jos tajuaisin näkeväni jotain muuta kuin kotia siivoavan äidin, vastuuntuntoisen naisen, jonka käsissä ovat elämäni hienoimmat hetket koettuna kuin perhosen lento.

Tänään minun silmieni harso raottui, kun kumarruit ylitseni kuiskataksesi korvaani jotain, mitä minä en osannut kuunnella, mutta jokin minussa värähti, jotain minussa liikkui. Sydämessä kävi tsunami, aallot löivät kurkkuun asti. Olin vähällä hukkua, mutta pelastit minut viime hetkellä, kiitos. Asiasi ei varmaan mitään ihmeellistä uutta ollut, mutta senkin tajuamiseen olisi mennyt ikuisuus, jos olisin kuunnellut, mitä yritit minulle sanoa. Silti minun kehoni yritti reagoida, vastata. Kiireellinen, tehokas, miehen mittainen, sanansa pitävä, luotettava lurjus. Meidän miesten täytyy tarkastaa nuoret naaraat, että ne ovat varmasti luotettavan seksikkäitä ja tarpeeksi tyhmiä hoitamaan kaupalliset perintöarvomme kunnialla täysillä pisteillä jatkoon. Meidän kuuluu myös piilottaa naaraan himokas tutkiminen kehomme sisäpuolelle, vaikka mieli tekisi näyttää, ottaa kiinni, vallata ja pistää painiksi.

Olen ollut väärinymmärretty, jos väitän, että nainen ei halua miestä. Sivistys kieltää naisen voimallisen valtaamisen, ottamisen omistukseen. Kaikki mikä on kiellettyä, on kivaa. Valitettavasti. En ole koskaan käsittänyt raiskaamista, enkä sitä, mistä raiskaaja saa eläimellisen voimansa, jolla voi satuttaa uhriaan ja ympäristöään. Se on meissä kaikissa, me haluamme raiskata ja tappaa. Pahoinpidellä ja tuhota itseämme ja muita.

Maailman historia on osoittanut toistamalla itseään, että mikään ei ole muuttunut. Ahneus ja mielihyvän himo on yksi markkinavoimien merkittävimmistä voimista. Öljy, orgasmi ja makean nälkä, humala ja huumeet, tappamisen maku, rikkauden tavoittelu, yksinäisyys uima-altaan reunalla, sherrylasi kaatuneena kaakeleille, nainen on lähtenyt, kyyneleet suolaavat altaan veden. Kuka tankkaisi auton. Bensa kallistuu.

Onneksi on lokakuu, saan katsella sinua kyllikseni kevääseen saakka, kunnes häviät taas puutarhaan ja minä jään yksin. Kesällä tulevat kaikki katsomaan toisiaan, selvisimmekö todellakin talven pimeydestä. Juhlat voivat taas alkaa.

Orgasmin aika.